Mesiäinen

Mehiläistarhamme sijaitsevat kauniissa Kontiolahden maalaismaisemissa, Höytiäisen läheisyydessä. Mehiläiset talvehtivat osittain keräämällään hunajalla, ja pesiltä ei korjata kaikkea tuotettua hunajaa. Suuntaamme täysin torjunta-aineettomaan mehiläistarhaukseen ja käytämme Lunden Resistant Queens -mehiläiskannan emoja, mikä vahvistaa sitoutumistamme korkealaatuiseen mehiläishoitoon ja tuotantoon.

 

Pelloilta kerättävä mesi koostuu pääasiassa voikukasta ja apilasta, kun taas korpialueilla satokasveina toimivat paju, horsma ja vadelma. Metsäisessä ympäristössä mehiläistarhaaminen on vahvasti riippuvainen hyönteisille suotuisista elinympäristöistä, joissa on runsaasti valoa ja lämpöä, kuten avohakkuualueilla. Maatalouden rakennemuutos on vähentänyt niittykasveja, horsma ja vadelma ovat ensiarvoisen tärkeitä mehiläisille ja muille mettä käyttäville hyönteisille. Mehiläistarhaus pääelinkeinona tuo mukanaan täydellisen riippuvuuden eläimistä, luonnonolosuhteista ja sääilmiöistä. Mehiläishoito ei ole vain myytävää tuotetta: se edustaa syvää ihmisen ja luonnon välistä suhdetta, joka vaatii läsnäoloa ja ymmärrystä. Luonto nähdään usein vain virkistyskohteena tai resurssina, mutta mehiläistarhaus esittää erinomaisen esimerkin luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Pesän sivuvirroista saadaan lääkkeitä ja monikäyttöistä vahaa. Tarhauksen merkitys ylittää hunajan tuotannon taloudellisen arvon selvästi, sillä hyönteiset pölyttävät 75–80 % maailman kasvilajeista. Karummilla kasvupaikoilla on todettu, että alueelle tuodut mehiläiset rikastuttavat kasvustoja ja lisäävät sitä kautta luonnon villipölyttäjien määriä. Pitkä ja valoisa kesä mahdollistaa korkealaatuisen hunajan tuotannon, kun kasvit erittävät mettä puhtaassa ilmassa ja maaperässä.